Serkkuseikkailuja

Meidän pieni lomahotellimme majoitti kolmeksi päiväksi serkkuni muilta mailta kaukaisilta.

Minä lakaisin luudalla lattiat
ja pyyhin keittiön pöydän valmiiksi.
Ja tunsin pienoista ylpeyttä lomahotellimme värikkäästä kaaoksesta;
ihana siivottomuus,
serkkukin kehaisi.

Kolmen päivän sosiaalisuus,
nauraminen pissat sukkahousuissa
ja herkuttelu.

Minun ihana pörröpää,
aina Serkku,
aina Herkku.

Se on jotain ihan muuta.



Olemme kävelleet pitkin öisiä Vanhan Rauman kapeita kujia,
hukuttaneet kenkämme vesilammikoihin
ja polttaneet samaa tupakkaa.

Olemme ostaneet aamutorilta loimulohta ja porkkanaa,
viettäneet pitkiä ja tarkoituksettomia aamuja hakien kuppeihin lisää kahvia.

Puhuneet ihmisistä,
huvikummuista ja villasukista,
pannukakuista ja humaltavista päivistä.
Unelmista,
tylsistä päivistä,
pitkistä öistä
ja ranskalaisista naisista.

Olen kuullut niin monta tarinaa,
että voisin kirjoittaa niistä kaikista yhden pienensuuren kirjan.
Ehkä sitten eläkkeellä jaksan tarttua kynään
ja kaivata näitä päiviä.



Olemme tytöissä kantaneet kissanhiekkaa kaupasta kotiin kiloittain,
samalla puhuneet afrikkalaisten naisten taidoista kantaa päänsä päällä tavaroita
ja hieman koittaneetkin samaa.

Reippaille tytöille mieheni oli tehnyt maailman parasta soijamakaroonilaatikkoa,
jonka päälle pistettiin paljon ketsuppia,
viereen fetasalaattia
ja päälle ripoteltiin vielä hieman rakkautta.

Olen syönyt aivoni,
nauranut ruoka suussa,
pitänyt pienen onnellisen tauon,
ottanut lisää ruokaa,
mustannut kulhoja mämmillä,
siemaillut väliin kahvia
ja nuollut lautasen lopulta puhtaaksi.

Olemme sambanneet kuin hullut.

(Ensivisiitti Sirkusorkesterin uudella treeniksellä,
kosteaa ja suolaista.
Ja minä sain luvan housuihin ja pallopaitaan,
mukavuudenhaluisuus, perkele)

Kaikkensa antaneena,
hersyvää iloa huokuen,
jalkoja hakaten lattiaan,
täysin rinnoin ja mahoin.

Kuin viimeistä päivää,
itku silmässä ja varjokuvia seinillä.

Musiikin virratessa jäseniin ei voi kuin sulkea silmänsä
ja antaa kehonsa liikkua.
Kunnes sydän sanoo Bang Bang
ja hengitys ei kulje.

Silloin on hyvä ottaa siemaisu viinistä,
jossa on punainen pilli.
Siemaisu jos toinenkin.

Olo on seesteinen ja onnellinen.

Tyhjiin imetty ja samalla niin täyteen ammennettu.

Kauniita kuvia mielessä,
kauniita sanoja huulilla,
kun serkku sanoo ovelta Hei Hei
ja nähdään pian.

Minulla on kissa olalla
ja sen oranssi häntä naamalla.

Aina me pian näemme.
Ehkä kahden viikon kuluttua,
ehkä kolmen kuukauden.
Ja aina jatketaan siitä lauseesta,
joka jäi ilman pistettä lähtiessä.

Aja varovasti, serkku kulta.

Minun sosiaalikiintiöni on tänään täynnä,
vaikka olisi kuinka perjantai.

Mies lähti kaupungille,
mutta minä kaipasin liikaa punaista sohvaa ja hiljaisuutta.

Jääkaapissa on vielä hieman mämmiä
ja viinitilkka.

(Minä taidan tykätä tästä elämästä)