Pieni Tulitikkutyttö

Niin Neljäntenä päivänä elämä voitti
ja herra Kipeys muutti minusta johonkin toiseen rukkaan.

Ja kyllä minä olen elänytkin tänään kaikkien Kipeyspäivieni edestä.

Aamulla reippailin aamulypsylle lähikauppaan,
jotta saisin ihanan aamun ja ihanan aamukahvini.

Sohvalle olemme miehen kanssa levittäneet Nuuskamuikkus-palapelin.
Tuhat palaa,
joista ainakin sata on jo kasassa.
Äärimmäisen toimivaa terapiaa keskittymishäiriköille,
suosittelen.
(Enkä minä mitään maisemapalapelejä,
vain Muumisia sellaisia)

Ompelukonekin on taas hyrrännyt.
Pelkään että minusta on tulossa tekstiilihirviö;
päällystän vimmalla kaikkia sohvatyynyjämme
ja suunittelen keittön tuoleille istuintyynyjä.

Ah,
iltanen toi minulle miehen kotiin studiolta,
ison kupin vadelmamehua,
hömppäromaania yökkäreissä
ja hieman tulta.

Kun toiset sytyttävät iltahämärissä kynttilöitä ikkunoihin...

Ja sitä jää janoamaan vain lisää lisää lisää.

(Enemmän enemmän enemmän!)

Kunnes suu sanoo Poks Poks,
eikä sitä siltikään malttaisi lopettaa.