Näytetään tekstit, joissa on tunniste tulta. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste tulta. Näytä kaikki tekstit

keskiviikko 17. maaliskuuta 2010

Pieni Tulitikkutyttö

Niin Neljäntenä päivänä elämä voitti
ja herra Kipeys muutti minusta johonkin toiseen rukkaan.

Ja kyllä minä olen elänytkin tänään kaikkien Kipeyspäivieni edestä.

Aamulla reippailin aamulypsylle lähikauppaan,
jotta saisin ihanan aamun ja ihanan aamukahvini.

Sohvalle olemme miehen kanssa levittäneet Nuuskamuikkus-palapelin.
Tuhat palaa,
joista ainakin sata on jo kasassa.
Äärimmäisen toimivaa terapiaa keskittymishäiriköille,
suosittelen.
(Enkä minä mitään maisemapalapelejä,
vain Muumisia sellaisia)

Ompelukonekin on taas hyrrännyt.
Pelkään että minusta on tulossa tekstiilihirviö;
päällystän vimmalla kaikkia sohvatyynyjämme
ja suunittelen keittön tuoleille istuintyynyjä.

Ah,
iltanen toi minulle miehen kotiin studiolta,
ison kupin vadelmamehua,
hömppäromaania yökkäreissä
ja hieman tulta.

Kun toiset sytyttävät iltahämärissä kynttilöitä ikkunoihin...







Ja sitä jää janoamaan vain lisää lisää lisää.

(Enemmän enemmän enemmän!)

Kunnes suu sanoo Poks Poks,
eikä sitä siltikään malttaisi lopettaa.

lauantai 26. syyskuuta 2009

Perjantain mustaa tukkaa ja pimeää iltaa

Juuri kun sitä luuli selvinneensä viime viikonlopusta,
tulee taas uusi viikonloppu.

Minä en osaa suhtautua viikonloppuihin viikonloppuina.
Silloin kun ei ollut työtä eikä koulua,
jokainen päivä saattoi olla maanantai,
tai vaihteeksi perjantai.
Ei päivillä ollut sellaisia merkityksiä.

Perjantaista on jo kunnialla selvitty,
ja lauantaita kulutetaan kotisohvalla miehen ja kissojen kanssa.
Huomenna sitä alkaa kaipaamaan jo töihin.
Ja pian on taas uusi viikonloppu.

Kumma maailma.



Perjantaina leikittiin miehen kanssa Salonkia.
Minä saksin herran hiukset lyhykäisiksi
ja mustasta väripurkista värjättiin molempien päät.
(Ja otsat)

Ja on se musta.
Miten se joka ikinen kerta hämmästyttää ja kummastuttaa minua mustuudellaan,
vaikka se on pääni yleisväri.



Kissataiteilua.

Jos meidän pikkuisesta tulisi vielä hyvä sirkuskissa.
Pallojen perään se on ainakin kovasti osoittanut mielenkiintoaan.
(Yleensä kynsin)



Vitutusperjantaipäivän helpotusostos:

Koru: Lindex (5 euroa)
Pallopaita: Omin käsin tehty, kangas Jätti-Rätti

(Mau ja rakkaus!)



Ilta menikin sitten uuden tukan ja ihmisten kanssa meillä kotona;
tulta, naurua, musiikkia
ja tanssaamista.

Ja vaikka olenkin pinttynyt hametyttö,
löysin nämä vanhat satiinihousut jalkaani.
Tykkäsin niistä joskus enemmänkin juuri tuon materiaalin takia,
joka tuo housuihin hieman glamouria.

Paita on yhtä vanha kuin housutkin
ja joskus ollut kovassa käytössä.
Lienee ollut nousujohteinen,
hattarainen humalatila,
kun uskalsin lähteä tanssittamaan avointa napaani.

(Kuvassa hieno taidonnäyte,
miten kannattaa poseerata,
että saa mahansa ainakin pömpöttämään)

Housut ja paita: Kirpputori
Kengät: Kirpputori, joissa itse tuunatut rusetit
Koru: Lindex



Edustavaa, nainen.

Ja pimeää iltaa kiitimme tulella
(kaikkien naapureiden iloksi -tai kauhuksi)





Minäkin opin eilen pienen uuden tulitempun,
jossa "palavat sormet" tukahdutetaan suussa.
Sormet kiittävät tänään.

Ja jalanpohjasta mies kaivoi pienen lasinsirun pois.
Tyttöhyvä,
ei baarissa ehkä paljain jaloin kannata innostua tanssimaan.


Nyt tämä tyttö laskee mustan pään rakkaansa kainaloon,
nauttii hiljaisuudesta ja omasta kodista,
ja kehräisi,
jos osaisi.

maanantai 14. syyskuuta 2009

Ei saa leikkiä tulella

Työpäivän jälkeen on kiva,
kun lapset saavat raitista ulkoilmaa ja leikkivät.

Ja maanantai ei ole enää yhtään tylsä.



Hame: Liian harvoin käytetty lahja äidiltä
Kauluspaita: Kirpputori
Huivi: Cha Cha, äidiltä jäänyt sekin minulle



Käsikarvoja ei tarvitse huomennakaan itse ajella
ja kieli tuntuu hieman turralta.

Tätä lisää!

(Olen ihan tulessa)