Ol niingon gotonas!

Rauma 568 vuotta.
(Lunttasin hieman lehdestä)

Rauma-päivän kunniaksi olemme mieheni kanssa tänään
täyttäneet mielemme ja kehomme kulttuuriannoksella.
Aamupäivä meni kävellessä Vanhassa Raumassa
sekä käydessä Merimuseossa ja Taidemuseossa,
noihin kahteen kun oli kerrankin ilmaiset sisäänpääsyt.

Tuuli vinkui ilkeästi
ja minä pistin itsepäisesti aurinkolasit päähäni,
vaikka aurinkoa ei ole koko päivään näkynytkään.

Kiitos krapulattomalle lauantaille,
kiitos meille;
tuskin krapulaisessa olotilassa olisi tullut lähdettyä tutustumaan
tämän "kulttuurityhjiön" elämään.



Rauman Merimuseo oli oikeasti aika mielenkiintoinen paikka.
(Tuliko minusta nyt virallisesti vanha?)

Kierrettyämme museon läpi,
minusta tuntui hetken siltä,
kuin olisin kiertänyt Kap Hornin
ja purjehtinut samalla urheasti maailman ympäri.
(Rohkea seilorityttö minihameessaan, ah)

Olen ollut aina sitä mieltä,
että vilkas mielikuvitus aikuisiälläkin on vain antoisaa.
(Paitsi kauhuelokuvien kohdalla)

Sitä huomaa niin helposti uppoutuvansa muihin maailmoihin,
pää edellä ja silmät kiinni.

Päälle laitoin paljon palloja
ja sain omat silmäni ristiin peiliin katsoessani.
Joskus vain liika on hyvästä.

Minipallohameen surrautin eilen valmiiksi,
kun tongin keskeneräisten ompeluksieni laatikkoa.
Se on täynnä lukuisia mekkoja ja hameita,
takkeja ja paitoja,
joita olen raahannut halvalla kirpputorilta kotiin.
Kun niistä voi ehkä tehdä jotain.

Ja siellä suurin osa niistä lojuu edelleenkin.

Kunnes tulee sellaisia perjantai-iltoja,
jolloin haluaa yllensä jotain "uutta",
helposti ja vaivattomasti.

Muutamalla saumalla
ja pienellä saksimisella.

Ihan kuin ostoksilla olisi käynyt.

(Pikkuilmiöitä sivistysmatkalta)

Pallomini: Tuunattu kirpputorihameesta
Pallokauluspaita: Kirpputori
Huivi: Miehen kaapista
Kaviokengät: H&M
Tilkkukassi: Itsetehty

P.S

Siellä taisi äsken sataa lunta.