Eilen oli sunnuntai, tänään vain ihan jotain muuta

Viikonloppu meni taas kuin hujauksessa.

Eilen elin kuin sunnuntaissa.
Tänään en tiennyt,
missä päivässä olisin ollut.
Vietin siis mielessäni yhden ylimääräisen päivän viikkoon.

Tänään kävimme päivällistämässä miehen vanhempien luona.
Tulimme kotiin hyvin kylläisinä,
muorin itsetehtyä leipää kassin pohjalla.



Päälle löysin vanhan,
mutta hyvin vähän käytössä olleen kietaisumekon H&M:ltä.
Rakastuin aikoinaan sen kuosiin,
joka näytti hyvin epätavalliselta henkkamaukkalle.

Lilat kengät ja kukat päässä: H&M
Röyhelöhuivi miehen kaapista.

Meillä kissat ei muka ehdi olla sylissä kuvattavina...

Aina on jossain jotain mielenkiintoisempaa menossa.


Tämä rakkaustakki on myöskin vuosien takainen kirpputoriostos.
Napit siitä ovat vuosien varrella tippuneet,
mutta minä pidän siitä kiinni kynsin hampain.
Ja joka syksy alan odottaa,
että saan kaivaa sen esiin
ja rakastua uudelleen.

Ja joka kevät haikeudella piilotan sen kaappiin nukkumaan kesäunta.

Viikonlopputunnelmia:

Alkoholisoitunut jo nuoruudessaan.

Yö kylpyammeessa.

Tänään on pitkästä aikaa myös ompelukone hurissut
ja valmiit tuotokset odottavat vain kuvaamista.

Meillä on myös palaveerattu erään Sirkusorkesterin tiimoilta
ja tämän tytön hame pyörii jo päällä
ja sormet syyhyävät päästä suunittelemaan kyseisen kokoonpanon vaatetuspuolta.
Ja hieman kutkuttaa jo ajatus tulevasta tulinumerosta,
jossa minäkin olen osallisena.

Minä menen naimisiin tirehtöörin kanssa.
Maailma on kummallinen.
Niin kaunis,
täynnä taikaa ja hulluutta.