torstai 5. marraskuuta 2009

Kimaltaa, kimaltaa...

Lumi oli aamulla satanut maahan.
Mies yritti heittää minua lumipallolla.
Kahvikuppi lämmitti kylmiä sormia.
Saappaat olivat liukkaat.
Autossakin on vielä kesärenkaat.

Iltapäivällä lumisade kasteli ripsivärit poskille.

Ja minä haluaisin jo tehdä lumienkeleitä,
-lyhtyjä ja -ukkoja.

Joulu tulee pian.
Ihan pian.

(Olo on ihmeellinen,
kuin muumipeikolla herätessään ensikertaa kesken talvea)






Löysin kirpputorilta mekon,
joka oli kaikinpuolin niin överiksi vedetty,
että se oli mielestäni mielettömän upea.

Nuo rönsyilevät hihat saivat minut haltioitumaan.

Mekko on tosin minulle vielä liian suuri,
mutta suunittelen sen kaventamista.
Tosin se näyttää ensisilmäyksellä melko työläältä puuhalta,
mutta varasuunitelmana on vain irroittaa hihat
ja ommella ne johonkin toiseen mekkoon.

Ja näin saadaan talven paras bileprinsessahile-mekko,
jonka tiedän näyttävän hyvältä.

5 kommenttia:

  1. Täälläkin jo innolla odotellaan koska päästään lumienkeleitä ja -lyhtyjä väsäämään. :)

    VastaaPoista
  2. merzu: täällä saadaan näköjään taas vain odottaa, ainakin hetki vielä. lumi oli tänään jo, arvatenkin, sulanut. lumipilviä odotellessa... :>

    poppy: kyllä kimaltaa, ja kimaltaa kunnolla :D

    VastaaPoista
  3. Hieno löytö <3 Älä irrota hihoja, ovat niin kauniit tuossa! Pari muotolaskosta lisää, niin saa helposti kapeammaksi.

    VastaaPoista
  4. oi kiitos, oli kyllä ihan unelmalöytö minulle. en millään malta olla hypistelemättä mekkoa, kun satun kulkemaan sen ohitse.

    muotolaskoksia ajattelin koittaa, jos saisin sen kapenemaan kauniisti. sisäpuolella on vaan kauheasti kangasta ja aiempia muotolaskoksia, mutta kärsivällisyyttä ja kahvia peliin, niin eiköhän siitä jotain saada syntymään <: toivossa on ainakin hyvä elää.

    VastaaPoista

miljoona unelmaa