Näytetään tekstit, joissa on tunniste tilkkulaukku. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste tilkkulaukku. Näytä kaikki tekstit

perjantai 8. tammikuuta 2010

Tilkutuin.

Uudet kiilakorkoiset Paholaiset saapuivat
ja minä lähdin lehtihaastatteluun.

Tuskailen kuunnellessani kissojen juoksevan kenkieni yli.
Kip Kop,
ne tippuvat portailta
ja minä järjestän ne tuhannetta kertaa uudelleen riviin.

Onko liikaa odottaa
kissoilta jonkinlaista sulavuutta ja arvostusta?



Punaiset kengät kädessä: H&M
Punaiset kengät jalassa: Halens
Musta mekko ja pinkki huivi kirpputorilta



Olen viimeaikoina ollut täysin Tilkkuuntunut.
Yöt ovat menneet ompelukoneen ääressä.





Nahkahihna on vanhasta käsilaukusta,
metallisoljet vanhasta mekosta,
rusettinauhat miehen äidiltä,
kankaat omasta tilkkulaatikosta.

Mahdollisimman isot laukut ovat rakkautta.
Niihin voi pakata koko omaisuutensa.
Eihän sitä koskaan tiedä,
milloin tarvitsee laastaria,
ompelutarvikkeita,
virkkuukoukkua,
villalankaa,
villasukkia,
vanua,
pattereita,
saksia,
tyhjiä tupakka-askeja,
tyhjää purukumipussia,
taskupeilejä...

Muumimammallakin oli aina kaikki tarvittava käsilaukussaan.



Minusta tuntuu vieläkin siltä,
että tänään on lauantai.

Minä heräsin kuin lauantaisin.
Nukuin ihan liian pitkään.

Odotin postilaatikosta lauantain paikallislehteä.
Minua muistikin Aktiv Kapital kirjeellään.

Perjantai.