torstai 4. elokuuta 2011

Keksiviikkona

Keskiviikkona aamu tuoksui piparkakuille.

Esiliinassa tanssivat valkoiset pallot,
uuni hohkasi punaa poskille
ja suklaa suli sormenpäihin.

Radio huusi uutisissaan maailman vääryyksistä,
mutta minä huusin lujempaa
ja heitin lisää vaniljasokeria taikinaan.

Piparkakkujen tuoksua hiuksissa,
minä ihan salaa maistelin taikinaa isolla lusikalla.
Se suli minun kielelleni
ja sai sydämeni hymyilemään.

(Ihan salaa minä söin puolet siitä rakkaustaikinasta)




Keittiönpöytä oli jauhoista ja sokerista valkoisenaan,
ja siihen minä piirtelin sormellani sydämiä,
odotellessani miestäni kotiin.

6 kommenttia:

  1. Ah, iski piparimieliteko!
    En aio odottaa jouluun, aina on oikea aika pipareille.

    VastaaPoista
  2. Vaikka jokaisena päivänä <3

    VastaaPoista
  3. Oivoi oot vaan niin söötti aina<3 Ja itsepäs aiheutit minulle hymyä, en mä ees jostain syystä ollut tajunnut, että sä luet mun blogia pahemmin xD Jee! XDD

    VastaaPoista
  4. Hih, ehkä minun pitäisi vaan alkaa kommentoida useammin ;> Aina minä käyn katselemassa, että mitä olet kirjoitellut ja mitä kuvia sieltä löytyiskään
    tällä kertaa. Tykkään!

    VastaaPoista
  5. Aww senkin ihana nainen! Aina on outoa, kun joku josta kovasti pitää, pitääkin takaisin! XD

    VastaaPoista

miljoona unelmaa