keskiviikko 29. kesäkuuta 2011

Korkeilla koroilla

Ne poistivat ompeleet jalastani,
ja ensimmäistä kertaa kahteen kuukauteen minä kävelin korkokengillä ilman kipua.

Nyt minulla on ainoastaan arpi,
joka irvistää jalastani pedon hampain.

Ja minä seison keittiön ikkunan takana koroissani,
katson lasin läpi tuulessa heiluvia pyykkejä.
Minä ajattelen niihin hirveästi kesän tuoksua ja onnea.

Siihenkin neulemekkoon,
josta pesukone teki nukkesairaalan potilaan kokoisen mekon.

Ajattelen,
että se olisi ehkä täytynyt pestä käsin.

Mutta minulla on korot,
eikä mikään muu haittaa minua juuri nyt.

(Eivät edes multiinsa kuolleet salaatti- ja basilikaistutukset)


Aurinko paistaa suoraan sydämeen,
ja pedon hampaat haalenevat vielä iholta,
niin kuin kaikilla arvilla on tapana.

Jäädä vain muistoihin.

3 kommenttia:

  1. sin näytät ruskettuneelta ja suloselta kesätytöltä.
    onni on olla ja onni on myös haalenevat vaalenevat arvet.

    (onneksi sinulla on myös se röntgenkuva muistona)

    VastaaPoista
  2. pssst.

    www.mustikkapuussa.blogspot.com

    siellä minä olen.

    VastaaPoista
  3. Kesätyttö kuulostaa hyvältä, rusketuksesta en niin välitä (mutten jaksa enää vältellä aurinkoakaan, jos se haluaa minun ihooni tartuttaa väriä)

    ps. Sinut on pistetty talteen <3

    VastaaPoista

miljoona unelmaa