Studiotuherruksia ja Paarit!

Sunnuntaipäivään noustiin pirteinä
ja lähdettiin heti aamiaisen jälkeen miehen studiolla käymään.

Minä pakkasin kuin olisin valmistautunut sotaan:
Kahdet kutimet, monta villalankakerää,
virkkuukoukun, sakset, parsinneulan ja mustekynän sekä paperia.
Niillä selviää mielestäni jo aika pitkälle,
eikä pitäisi tulla tylsää.



Päällä oli:

Sininen pallomekko, takki ja punaiset korkkarit: Kirpputori
Pinkki huivi: Jostain päin Poria

Studiolla innostuin tuhertelemaan...

Pitkästä aikaa aloin täyttää valkoista paperia mustin viivoin
ja annoin mielikuvituksen lennellä...

Sain kunnian suunitella miehen musiikkitoimintaan bändipaitojen kuvitusta.
Tyttöjen paita on luultavasti punainen mustalla painatuksella
ja miesten paita vastaavasti musta.

Kaksi ensimmäistä luonnosta,
joista ehkä näkee,
minkä suuntaista kuvitusta haetaan.

Ja piirtäminen tuntuu taas niin kutkuttavalta...

Sunnuntaipiristys löytyi kotimatkalla:

(Apu löytyy läheltä,
luotettavasti)

Huomasimme eilen miehen kanssa maahan tippuneet lehtimeret.
Tänään ne jo suhisivat asfaltilla
ja jäivät kenkien alle.

Joskus haluaisin sukeltaa niiden kuohuihin
ja kaivaa niiden väriloistoon pienen siilinpesän,
johon käpertyä haaveilemaan.

Euforiaa!

Perjantain mustaa tukkaa ja pimeää iltaa

Juuri kun sitä luuli selvinneensä viime viikonlopusta,
tulee taas uusi viikonloppu.

Minä en osaa suhtautua viikonloppuihin viikonloppuina.
Silloin kun ei ollut työtä eikä koulua,
jokainen päivä saattoi olla maanantai,
tai vaihteeksi perjantai.
Ei päivillä ollut sellaisia merkityksiä.

Perjantaista on jo kunnialla selvitty,
ja lauantaita kulutetaan kotisohvalla miehen ja kissojen kanssa.
Huomenna sitä alkaa kaipaamaan jo töihin.
Ja pian on taas uusi viikonloppu.

Kumma maailma.



Perjantaina leikittiin miehen kanssa Salonkia.
Minä saksin herran hiukset lyhykäisiksi
ja mustasta väripurkista värjättiin molempien päät.
(Ja otsat)

Ja on se musta.
Miten se joka ikinen kerta hämmästyttää ja kummastuttaa minua mustuudellaan,
vaikka se on pääni yleisväri.

Kissataiteilua.

Jos meidän pikkuisesta tulisi vielä hyvä sirkuskissa.
Pallojen perään se on ainakin kovasti osoittanut mielenkiintoaan.
(Yleensä kynsin)

Vitutusperjantaipäivän helpotusostos:

Koru: Lindex (5 euroa)
Pallopaita: Omin käsin tehty, kangas Jätti-Rätti

(Mau ja rakkaus!)

Ilta menikin sitten uuden tukan ja ihmisten kanssa meillä kotona;
tulta, naurua, musiikkia
ja tanssaamista.

Ja vaikka olenkin pinttynyt hametyttö,
löysin nämä vanhat satiinihousut jalkaani.
Tykkäsin niistä joskus enemmänkin juuri tuon materiaalin takia,
joka tuo housuihin hieman glamouria.

Paita on yhtä vanha kuin housutkin
ja joskus ollut kovassa käytössä.
Lienee ollut nousujohteinen,
hattarainen humalatila,
kun uskalsin lähteä tanssittamaan avointa napaani.

(Kuvassa hieno taidonnäyte,
miten kannattaa poseerata,
että saa mahansa ainakin pömpöttämään)

Housut ja paita: Kirpputori
Kengät: Kirpputori, joissa itse tuunatut rusetit
Koru: Lindex

Edustavaa, nainen.

Ja pimeää iltaa kiitimme tulella
(kaikkien naapureiden iloksi -tai kauhuksi)

Minäkin opin eilen pienen uuden tulitempun,
jossa "palavat sormet" tukahdutetaan suussa.
Sormet kiittävät tänään.

Ja jalanpohjasta mies kaivoi pienen lasinsirun pois.
Tyttöhyvä,
ei baarissa ehkä paljain jaloin kannata innostua tanssimaan.


Nyt tämä tyttö laskee mustan pään rakkaansa kainaloon,
nauttii hiljaisuudesta ja omasta kodista,
ja kehräisi,
jos osaisi.

Tahdon uuden turkin (ja hieman energiaa)

Haluaisin vain...

...Upottaa pääni kahvikuppiin.

Töissä on pakerrettu tuoleihin uusia päällysteitä sormet kipeinä
ja kynnet lohkeillen.
Sopii toivoa,
että minulla on parinsadan tuolin jälkeen julmettu oikean käden hauis!

Kotona olen lähinnä vain asuttanut sohvaa peiton alla,
nähnyt päiväunia
ja tyhjentänyt jääkaappia itseeni.

Ja pääni kriiseilee.
Onneksi keittiön pöydällä odottaa hiusväripurkki
ja saan tämän kulahtaneen punaisen turkkini uuteen uskoon.
Luovutan punaisen suhteen ja palaan vanhaan tuttuun talviväriin.
Kesätytön ja -tukan aika on nyt ohi.

Kirppikseltäkin olen löytänyt kaikenlaista,
joita en ole saanut aikaan esitellä täällä.

Tässä jotain kirppishullun satoa:

Ihana musta vyötärömekko,
josta leikkasin helmaa lyhemmäksi.
Rakastan tuota kukkakuosia ylikaiken!

Violetti kisu t-paita eurolla,
jonka päälle kuvaushetkellä yksi kissa istutti takamuksensa.

Kangaskaupassa on myös tullut seikkailtua.
Jätti-Rätissä kun oli muuttomyynti.

Mustasta pallokankaasta ompelin peruspaidan,
jossa on rypytetyt hihat ja melko avoin selkä.

Ja mansikkakangas odottaa juuri leikkaamista olohuoneen lattialla.
Siitä olisi tarkoitus tulla samantapainen peruspaita.
(Näitä minä Tarvitsen Ihan Oikeasti)

(Voisin syödä nuo mansikat)

Ja tätä euron palaa en voinut palalaarissa vastustaa!
Siitä loihdin superhienon t-paidan,
johon jätän oikean käden hihaan varaa kasvavalle hauikselleni.

Ja minusta tulee ihan supernainen!

Ja loppuun meidän pikkuinen ja ryppyinen paprikamme,
jota huolella ja rakkaudella kasvatimme koko kesän.
Kunnes ei viherkasvimme varsi enää kestänyt kasvavan paprikan painoa
ja se kuoli niille sijoilleen.

Silloin vielä vihreän paprikan pistin talteen maustehyllylle
ja nyt se on saanut väriä itseensä.

Mielenkiinnolla jään odottamaan,
mitä seuraavaksi tapahtuu...

Kaksikymmentä Asiaa Minusta:

1. Olen kasvissyöjä, joka oppi kesällä syömään kalaa.

2. Pelkään kuollakseni kastematoja.

3. Pelkään myös verta, neuloja ja pimeää.
Pimeänpelko opetti minut nukkumaan vuosien ajaksi valot päällä.

4. Minulla ei ole ajokorttia.
Enkä koe sitä tarvitsevani.

5. Minulla on kielilävistys
ja kaksi umpeenmennyttä poskilävistystä.

6. Pystyn nuolaisemaan nenääni.

7. Olen limsa-addikti.

8. Minulla on paljon arpia kaikkialla kehossani,
paitsi selässäni.

9. Pureskelen kynsiäni.

10. Juon kahvini Aina mahdollisimman isosta mukista,
liialla maidolla,
enkä Koskaan loppuun asti.

11. Pesen lattiat aina käsin.

12. Rakastan taikinaa enemmän kuin valmiita leivoksia.

13. Jos olisin eläin,
olisin kissa.

14. Uskon pehmolelujeni elävän.

15. Minusta piti tulla joskus pappi.
Nykyään en usko mihinkään.

16. Olen harrastanut vuosia kilpatanssia ja nypläystä.

17. Yritän kovasti olla tänä talvena syömättä lunta.

18. Sirottelen toisinaan kanelia hiuksiini,
rakastan sen tuoksua.

19. Puhun unissani.

20. Olen toivoton materialisti ja epäonnistunut perfektionisti.

Luemme miehen kanssa iltaisin toisillemme ääneen Nalle Puhia.
Sitten mies kertoo minulle pienestä lehmästä,
jolla on vaaleanpunaiset siivet ja jonka utareista tulee rasvatonta maitoa.
Ennen nukahtamista minä melkein kuulen lehmänkellon kilisevän sen kaulassa,
meidän ikkunan alla.

Aamulla jääkaapista on hävinnyt pala pannukakkua,
ja minä saan kahviini rasvatonta maitoa.

Vaaleanpunasiipinen lehmä,
se tykkää kuulemma pannukakusta.

Mökkeilyä ja huivistelua

Viikonloppuna pakkasimme kassit ja kissan
ja lähdimme mökkeilemään miehen isän lapsuudenmökille keskelle metsää ja peltoa.

Viime viikonloppuna saimme punkkeja ollessamme onkimassa,
nyt saimme hirvikärpäsiä ollessamme sienessä
(enkä minä edes niin välitä sienistä)



Suukkoa hieman jännitti matkustaminen.
Nyt sillä on hirveästi kerrottavaa muille kissoille seikkailuistaan.

Minä olen niin rakastunut tuohon paikkaan!

Nukuimme miehen kanssa keittiössä vanhalla puusohvalla,
missä hän on aina tavannut nukkua.
Mies nukkui sunnuntaina pitkään,
minä tein ruisleivän, keitin kahvia
ja menin ulos kuistille nauttimaan aamun hiljaisuudesta,
peltojen yllä leijuvasta usvasta
ja siitä omituisen rauhoittavasta junan äänestä,
joka puuskutti mökin lähellä olevaa rataa pitkin.

Ja aika tuntui pysähtyvän.
Kunnes tupakka paloi loppuun
ja halusin lisää kahvia.


Mökkiaarteita:

Miehen lapsuudenkengät.

Portaikon yksinäinen nukke.

Vanhoja, ihastuttavia hattuja.

Kotiin oli taas kuitenkin lopulta ihana palata takaisin.
Ja maanantai,
se ei harmita yhtään.
Odotin jo töihin pääsyä ja tuolien kunnostamisurakkaa.
(Niittejä, niittejä, niittejä!)


***

Minusta on kuoriutumassa oikea huivinainen:

Pinkkiä.

Punaista ja ruusuista.

Mustaa palloa.

(Huivit kirpputorilta: 0,30-0,50 euroa/kpl)

Niin kuin hullu puurosta

Pääni on vankilani!

En ole hullu.
Olen taiteilija.

(Onko baskeri kallellaan?)

***

Miehen karvahattu: Kirpputori
Korsetti: Lindexin alusvaateosasto

Kissaneroutta

Meillä kissatkin lukevat lehtiä.

Tosin niillä menee hermot,
kun minä käännän sivuja ihan liian hitaasti.

Ne ovat lukeneet kaiken sekä Antonin kohtalosta että huumekauppiaiden tuomioista
ja haluaisivat jo nähdä,
mitä illalla tulee telkkarista.
(Kyllä,
pienimmäinen tuijottaa välillä televisio-ohjelmiakin)

Mitä kissaneroutta!

Kuinkahan viisas kissa meillä on viiden vuoden kuluttua?

Lehdessä myytiin tänään EU-kelpoisia vuohia.

Meillä oli joskus naapuri,
joilla oli vuohi.
Sille kävi huonosti.

Siellä oli myös koiria.
Ja parikymmentä kissaa.
Muutama hevonen.
Helvetisti autoromuja.
Kilpikonnia.

Ja aasi.

Niille kaikille kävi huonosti.

Tätä muistelin tänään
ja mietin, että miksi.

Onneksi meidän kisut näyttävät olevan onnellisia.


Ps...

Perjantaina tulee Raumalle norjalainen friikkishow Fakir Skolen.

Mietinnässä on vielä,
menemmekö katsomaan.
Tulishow kiinnostaa,
lihakoukut ja piikkimatot ovat allekirjoittaneen mielestä melko kyseenalaisia
ja lievää pahoinvointia aiheuttavia.

Kuva täältä: klik klik

Ei saa leikkiä tulella

Työpäivän jälkeen on kiva,
kun lapset saavat raitista ulkoilmaa ja leikkivät.

Ja maanantai ei ole enää yhtään tylsä.

Hame: Liian harvoin käytetty lahja äidiltä
Kauluspaita: Kirpputori
Huivi: Cha Cha, äidiltä jäänyt sekin minulle

Käsikarvoja ei tarvitse huomennakaan itse ajella
ja kieli tuntuu hieman turralta.

Tätä lisää!

(Olen ihan tulessa)

Perjantai-illan huumaa ja punkkikauhua

Perjantaina juhlistettiin päättynyttä työ- ja kouluviikkoa
lähtemällä tanssimaan Rauman yöelämään
(joka osottautui hyvin hiljaiseksi)

Yöllä räpsittiin muutamia kuvia,
osa salamalla, osa ilman,
ja lopputuloksena oli,
että kaikkien valotus on jokseenkin erilainen ja kyseenalainen.

Päällä oli ensimmäistä kertaa jo talvella ostettu punainen pallohame: H&M
Musta korsetti: H&M
(Miten minulla voi olla näin paljon H&M:n vaatteita?
En ymmärrä)
Sandaalit tappokoroilla: Click shoes

Hirmu upeat ja korkeat kengät,
joiden käyttöä saa vielä hieman harjoitella...



Lauantaiaamulla lähdettiin potemaan väsymystä saaristoilmaan,
narrailemaan kaloja mato-ongilla.
Kaikki kalat olivat jo varmasti talviunilla,
kun jättivät meidän onkemme rauhaan.

Onkireissusta meille jäi muistoksi aamulla löydetyt punkit iholta.
Ensin oli kaksi miehen mahassa
ja sitten yksi minun tississä.

(Kirkaisin)

Hätäapupuhelun jälkeen mies sai pinseteillä nypittyä nuo inhotukset irti
ja pientä vainoharhaisuutta on vieläkin ilmassa punkkien suhteen.
(Aivan varmasti joka paikkaa kutisee jatkuvasti)

Illalla pääsee ainakin hyvällä syyllä saunaan puhdistautumaan
ja huomenna hyvillä mielin taas töihin surruttelemaan ompelukoneella.

Kärpäsjahtaaja.
Ja tuleva vihertassu.

(Ja basilikat rehottavat)

Silakka on kala

Tänään luvattiin harvinaisen lämmintä syyspäivää.
Ja olihan se.

Minä sain lämpöhalvauksia talviturkissani
(aamulla oli kyllä kylmä)
ja korkokenkiin työnnetyissä pitkissä villasukissani.

Tuskalliseen ja hikiseen oloon auttoi selvästi miehen koulusta tuomat silakkapihvit.
Voi luoja,
miksi olin niin monta vuotta ilman kalaa?
(Yllätin itseni äsken taas jääkaapilta,
käsi hapuillen kohti silakoita.
Monen vuoden kalavaje täytyy ottaa näköjään kunnolla takaisin)



Musta karvatakki: H&M:n lastenosasto
Huivi päässä kirpputorilta

Njäh njäh,
ne ovat tippuneet meidän puolelle!

(Päivän ilostus)


Ps...

Inspiraatiokuvina nyt:

Tulinaisia ja vanhaa tyylikkyyttä.

(Alempi kuva: http://myvintagevogue.com/,
kannattaa käydä rakastumassa)

Sen vain tietää, syksyn

Syksyn tietää tulleen,
kun saa jonain koleana aamuna pukea vaatteiden alle korsetin.



Sen huomaa hiljaisista kaduista ja mustasta asfaltista.

Painavista omenapuun oksista.
Maasta kerättyjen, kolhiintuneiden omenien mausta.
Uunin lämmöstä ja piirakan tuoksusta keittiössä.

Kaipuusta kynttilöihin.

Kuuman vadelmamehun lämmöstä
ja hiljaisista koti-illoista.
Kasaantuvista vilteistä sohvan nurkassa
ja villasukista lattialla.

Tuulesta.
Sateen kylmyydesta.
Varpaiden ja sormien kohmeesta.
Aamuhämärästä.
Nuupahtaneista auringonkukista.
Unentarpeesta.
Halauksista.
Suudelmista.

Hiljaisuudesta.

Olen ihan töissä, enkä malta odottaa huomista

Olin tänään ihan töissä ensimmäistä päivää.

Surrur,
ompelin ihmisminiatyyreille päiväkotilakanoita,
surrur,
muistelin jälleen teollisuuskoneen käyttöä
ja kirosin välillä sen tehokkuutta.

Surrur,
olisin halunut salakuljettaa sen saumurin kotiin,
tik tak,
aika kului liian nopeasti
ja minä sain kahviyliannostuksen.

Olen aika innoissani.

Aamu oli niin kylmä ja hämäräinen.

Pallopaita ja huivi : Kirpputori
Liivi: H&M
Hame: H&M
(ja oho!)
Kengät: Tilattu H&M:n talven ALE:sta,
lukuisten muiden halpojen kertakäyttökorkokenkien kaverina.

Mona Lisan päällä eilen kirpputorilta löytynyt pallomekko (5 euroa),
joka odottaa vielä viimeisiä korjauksia ennen ensimmäistä ulkoilua.
(Oi, odotan!)

Töissä vaihdoin korkokengät villasukkiin
ja kotiuduin hetkessä vanhaan siniseen taloon.

Sunnuntai oli lankapäivä.

Syksy on taas saanut minut kuolaamaan lankahyllyjen edessä
ja kaivamaan virkkuukoukkuja ja sukkapuikkoja esiin.

Olen taas ihan koukussa.



Syksyn ensimmäisessä sukassa on kudottu pelkkää resoria limittäin eri kerroksiin
ja varressa on vielä virkattua pitsiä violetilla.

Pari tälle sukalle valmistuu pitsiosan violetista langasta.
Ja näin ollen siihen tulee punaista pitsireunaa.

(Molemmat langat Seitsemän Veljestä)


(Tarvitsisin kipeästi uusia sukkahousuja.
Nekin tosin menisivät rikki heti ensimmäisen käyttökerran jälkeen)


Lopuksi vielä kissaunia:

(Tiesitkö muuten,
että muinaisessa Egyptissa kissan tappamisesta sai kuolemantuomion.
Näin sanoo ainakin ystävämme Wikipedia)